ROTI 2011
Rakennetun omaisuuden kunto on hyvän ja tyydyttävän välillä, mutta nykysuunta vie huolestuttavasti alaspäin. Rapistuminen on käännettävä nopeasti uudistumiseksi, sillä hyvä rakennettu ympäristö tarjoaa perustoimintojen lisäksi myös runsaasti menestymisen mahdollisuuksia. ROTI 2011 tunnistaa myönteiset tulevaisuusskenaariot ja nimeää toimenpiteet niihin pääsemiseksi. ROTI 2011 paljastaa, missä kunnossa rakennettu ympäristömme eli rakennukset, liikenneverkot ja yhdyskuntatekniset järjestelmät, ovat juuri nyt.
”Yli 70 prosenttia eli noin 560 miljardia euroa Suomen kansallisvarallisuudesta on kiinni rakennetussa ympäristössä. Tämän arvon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi on toimittava järjestelmällisesti. Laiminlyönti kasvattaa korjausvelkaa, mikä heikentää suoraan hyvinvontiamme ja kilpailukykyämme”, ROTI-hankkeen projektipäällikkö, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n kehitysjohtaja Teemu Vehmaskoski sanoo.
Suurin korjausvelka, noin 30–50 miljardia euroa, on rakennuksissa, jotka kattavat kansallisvarallisuu-desta 47 prosenttia. Rakennusten kunto saa raportissa asiantuntijoilta yleisarvosanaksi 7½. Suomen liikenneverkot, jotka sisältävät maanteiden lisäksi metsä- ja yksityistiet, rautatiet, lentoasemat ja merikuljetussatamat, saivat yleisarvosanaksi niin ikään 7½. Yhdyskuntatekniset järjestelmät, kuten kadut, vesihuolto, kaukolämpö, tietoliikenne ja jätehuolto pärjäsivät arvioinnissa hieman paremmin arvosanan ollessa 8.
Kaikilla kolmella rakennetun ympäristön alueella kehityksen suunnan arvioitiin vievän heikompaan suuntaan. Uhkakuvina nähtiin mm. niukentuvat resurssit sekä vanhentuneet toiminnan ja hallinnon rakenteet. Toisaalta usealta osa-alueelta löydettiin myös uutta ajattelua ja kiitettävää palvelutasoa.
”Ihmisen perustarpeet pysyvät, mutta ympäröivä maailma ja sen tarjoamat mahdollisuudet muuttuvat. Rakennetun ympäristön tulee tarjota kaikille käyttäjilleen myös todellisia ponnahduslautoja menestykseen. Nimeämme raportissa neljä suurta teemaa, joilla myönteistä kehitystä tuetaan”, Vehmaskoski korostaa.
Teemoja ovat osaaminen, korjausvelan taltuttaminen, yhdyskuntarakeneen tiivistäminen ja teknologian tehokas hyödyntäminen. Teemoihin nojautuvia tehtäviä jaetaan niin kuluttajille, omistajille, kunnille, valtiolle kuin koko rakentamis- ja kiinteistöalalle. Myönteiset kehityskulut esitetään vuosille 2015, 2020 ja 2050 ulottuvina skenaarioina.
”Esitetyt tulokset, skenaariot ja toimenpiteet voidaan nähdä alan vastineeksi Suomen maabrändityöryhmän pääteemoille. Toivomme raportin antavan työkaluja huomisen päättäjille, jotta maamme suurimman varallisuuserän arvo säilyy samalla, kun suomalaisten hyvinvointi ja kilpailukyky paranevat.”
- ROTI 2011
- 5638 kb, päivitetty 2.3.2011
