Rakennukset

Rakennukset kattavat 47 prosenttia koko kansallisvarallisuudestamme. Suomalaisille kotitalouksille asunto on tyypillisesti elämänkaaren suurin investointi ja myös sen merkittävin varallisuuserä. Työelämässä toimitilat ovat tyypillisesti tärkein resurssi heti henkilöstön jälkeen ja toimitilakustannukset ovat 5...30 prosenttia yrityksen tai julkisen sektorin kustannuksista. Asioinnin, työn tekemisen ja myös oppimisen tavat ja paikat muuttuvat ja aiheuttavat suuria muutostarpeita eri toimitiloille. Näkökulma on siirtymässä pelkistä seinistä tilan ja palvelujen muodostamaan kokonaisuuteen.

Asumisen, työskentelytilojen, palveluiden ja koko yhdyskunnan suunnitteluratkaisut kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Seuraavassa keskitytään rakennuksiin niiden teknisen kunnon ja taloudellisten vaikutusten rajoitetusta näkökulmasta. Merkittäviä energia- ja ekotehokkuuden vaatimuksia käsitellään erikseen raportin Ekotehokkuus-osiossa. Rakennusten monitahoinen kehittäminen voi alkaa vain asukkaista, käyttäjistä ja maksajista, mutta siihen tarvitaan myös valtio, kunnat, asuntoyhteisöt, yritykset ja rahoituslaitokset.

Me asumme hyvin
Suomen asunto-olot ovat kansainvälisesti katsottuna hyvät. Meillä on asuinpinta-alaa noin 40 neliötä henkilöä kohden, mikä on vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta enemmän kuin valtaosassa muuta maailmaa. Huomattava muutos suomalaisessa yhteiskunnassa on yhden henkilön asuntokuntien määrän kasvu. Niitä on tullut lisää yli 150 000 kappaletta vuoden 2000 jälkeen. Vuonna 2009 asuntokunnan keskikoko oli 2,08 henkilöä.

Suomen ja Pohjoismaiden asuntokannalle on tyypillistä hyvä varustelutaso. Vesi, viemäri, lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteet, sähkö ja tietoliikenneyhteydet, suihkut, saunat ja hyvin varustellut keittiöt kuuluvat normaaliin asumisen standardiin. Pohjoismaiselle hyvinvoinnille ja suomalaiselle asumiselle tyypillistä on myös asumisolojen tasainen jakauma kaikissa tuloluokissa...

Lue rakennukset-paneelin koko raportti:

ROTI 2011 Rakennukset

584 kb, päivitetty 1.2.2011