Liikenneverkot

Liikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on noin 20 prosenttia, joten päästöjen vähentäminen on liikennepolitiikan keskeinen tavoite. Siksi joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen painoarvot kasvavat tulevaisuudessa. Olemassa olevaa liikenneverkkoa ei kuitenkaan voida unohtaa.

On yhteiskunnan ja kansalaisten etu, että voimavarat keskitetään olemassa olevan liikenneverkon kunnon säilyttämiseen mahdollisimman hyvänä samalla, kun kustannustehokkailla toimenpiteillä parannetaan verkon käyttöasteita ja edellytyksiä yhdyskuntarakenteen eheytymiselle. Varojen ollessa rajalliset tärkeysjärjestys on tehtävä verkon käyttöasteen mukaan.

Peruskunnossapidon rinnalla nykyisen verkon kapasiteettia voidaan kasvattaa edullisesti liikenteen hallinta- ja informaatiojärjestelmillä. Keskeisiä päämääriä niin sanotun älyliikenteen kehittämisessä ovat sujuvat, turvalliset sekä tehokkaat liikkumispalvelut. Tällä tavoin optimoitu käyttö on väistämättä myös aiempaa ympäristöystävällisempää.

Korjausvelka uhkaa kasvaa
Suomen liikenneverkkojen kunto on keskimäärin hyvän ja tyydyttävän välillä. Parhaat arvosanat saavat lentoliikenne ja vesiväylät, tyydyttävässä kunnossa ovat raideverkko ja maantieverkko. Kansainvälisessä vertailussa Suomen liikenneverkkojen yleistila on kohtuullinen.

Kohtuullisesta nykytilasta huolimatta kehityksen suunta on valitettavasti alaspäin. Liikenneväylien ylläpidon ja korjausinvestointien rahoitus tulisi nostaa nykyisestä noin miljardista eurosta 200 miljoonalla eurolla vuodessa kymmeneksi vuodeksi, jotta noin 2,5 miljardin euron suuruinen korjausvelka alkaisi pienentyä. Korjausvelkaa on kertynyt, koska erityisesti junaratojen ja maanteiden kunnossapito on ollut jatkuvasti alimitoitettua...

Lue liikenneverkot-paneelin koko raportti:

ROTI 2011 Liikenneverkot

719 kb, päivitetty 1.2.2011